Uimahallimatka jatkuu pikkuhiljaa...

Eilinen ja osittain tämäkin päivä menivät ikkunoiden pesupuuhissa. Uiminen on kuitenkin koko ajan mielessä: työpöydällä on turvaistuinsivu viimeistelyä vaille ja itsellä tekee mieli käydä pulahtamassa lähellä virtaavaan Oulunjokeen.
Turvaistuinsivua tehdessä iskee taas epäilys. Jos tämä ei tunnukaan Mintun käteen "omalta" turvaistuimelta. Tuntuuko pinta oikealta? Entä turvavyö? Turvavyön kiinnitys on erilainen, mutta napsahtaako se edes samalla äänellä?  Jos tekisin tätä kirjaa Celiaan lainattavaksi, voisin ajatella, että tuntuma on jollekin lainaajalle ihan tuttu ja toiselle voidaan kertoa, että on monenlaisia kiinnitysmekanismeja. Haasteet ovat todella erilaiset, kun tekee kirjaa tietylle lapselle. Uskon kuitenkin, että äiti ja isä saavat omalla lukutavallaan kirjan tuntumaan Mintusta ihan ikiomalle .

Mintun kirja alkaa valmistua sivu kerrallaan,,

Reilu viikko on mennyt kierrellessä eteläsuomalaisia sukulaisia ja juhliessa matkalla kahta syntymäpäiväsankaria. Hellettä oli Oulusta lähtiessä ja on jatkunut koko matkan eikä loppua näytä tulevan. Omiin kotirutiineihin on siis palattu. Minulle se tarkoittaa, että voin taas järjestää itselleni aikaa tehdä koskettelukirjoja.

Eilen illalla  musiikkia kuunnellessa päällystin kultakaloja ja sain ne ommeltua jo lampeen uimaan. Tänään on sateinen päivä, joten oli hyvä jatkaa kultakala-sivua. Se on nyt sidontaa vaille valmis. Samoin pipo-sivu. Päätin valmistaa sivut lukujärjestyksessä nyt kun kaikki materiaali on olemassa. Tänään sain valmiiksi kaksi sivua. Joskus joidenkin yksittäisten sivujen tekemisessä saattaa mennä useampikin päivä. Mutta uskon saavani kirjan luovutuskuntoon elokuun aikana.

Välillä tuntuu: ei tästä tule "hyvä" - pitäisi keksiä parempi ratkaisu - tämä kohta pitäisi ommella erilaisin pistoin - pysyyköhän tämä varmasti paikallaan - onko tämä oikean tuntuinen tai oikean värinen. Yllätän itseni täydellisyyden tavoittelijana. En ole mikään käsityöihminen sanan varsinaisessa merkityksessä (tunnen monia käsityöihmisiä ja ihailen heidän taitojaan). Olisinpa minäkin. Mutta minulla on jotain muuta eli innostusta ja kykyä ideoida ja keksiä kaikenlaista. Ja intoa ja halua yrittää toteuttaa syntyviä ideoita. Nautin syntyvien haasteiteiden selvittämisestä, ratkaisemisesta ja tekemisestä omilla taidoilla.   Nautin, kun  lopulta saan valmiiksi koskettelukirjan. Tiedän, että jokainen uusi koskettelukirja merkitsee lukijalleen ja tässä tilanteessa saajalleen iloa pitkäksi aikaa. 

Nyt Mintun kirjan materiaali alkaa olla kasassa

Tosiaankin nyt on suurin osa materiaalista kasassa ja suunnitelma aika valmis. Aika monessa kaupassa on tullut kuljeskeltua katsellen ja hypistellen ja kirpputoreilla olen tehnyt löytöjä.  Nyt vain pitäisi päästä tekemisen vauhtiin. Voi olla, että jokin sivu vielä valmistamisen aikana muotoutuu  uudenlaiseksi.
Ei aina itsekään tule ajatelleeksi miten paljon aikaa menee suunnitteluun ja materiaalin hankintaan, vaikka sitä tekisi "kokoaikaisesti".
Tässä kuvattuna materiaalia ennen ompelua

.

Tässä suunnitelma koskettelukirjasta Mintun facebookissa
 olleen kuvan vieressä sekä  toisen sivun kuva, jossa pannaan
 lakki päähän ennen kuin lähdetään uimahalliin.

Ensimmäisellä sivulla on kuva laulusta, jota Mintun äiti laulaa
 ennen uimaretkelle lähtöä: "Pikkuiset kultakalat lammessa ui..."
Silikoonikalat päällystän ohuella tyllillä, jotta kosketus on vähän
enemmän suomuisentuntuinen.

Uintiretkelle lähdetään autolla ja Mintulla on tietysti oma
turvaistuin. sivun sisällä on eristelevyä ja kankaana valokuvan
perusteella valittua ulkoilukangasta sekä kirpparilta löydetystä
lastenturvaistuimesta irrroitettu turvavyö.

Saunan lauteita varten olen ostanut Bauhausista
 silitettävää koivuviilua. Valokuvassa näkyy myös uimahallin
 vaatekaapin avain renksuineen. Tarvitsisin vielä jonkinlaisen
 avainkortin, jollaista Minttu käyttää toisessa
 uimahallissa käydessään.

Löysin kirpparilta aivan samanmallisen uimapuvun, jota Minttukin käyttää.
 Harmi, etten löytänyt punaista, vaikka Mintullehan kosketus
on ainoa tapa tutkia kirjaa.

Uimaretkellä Minttu nauttii porealtaasta, jonka teen frisbeestä.
Vettä ja poreita varten sain Mintun äidiltä isokuplaista kuplamuovia.
Yritän näistä ja ohuesta kankaasta rakentaa porealtaan.

Ennenkuin puetaan body päälle kotiin lähtöä varten,
 kuivataan takana näkyvällä keltaisella froteepyyhkeellä.
Vielä pitäisi löytää muovitettua froteeta palanen, joka laitetaan
suojaksi turvaistuimelle uinnin jälkeen.

Aikamoisen haasteen otin, kun tämän kirjan päätin tehdä! On aivan erilaista tehdä koskettelukirjaa yhtä tiettyä lasta varten. Tällaisen kirjan tekeminen opettaa aivan uudella tavalla miettimään kuvia juuri esim. Minttua ajatellen. Olen mielestäni oppinut paljon tämän projektin aikana. Mitä mahdankaan vielä oppia!

Haasteita uimaretkikirjasta

Kirjoitin facebookin koskettelukirjaryhmäläisille, että nyt pidetään kesätaukoa, annetaan alitajunnan työskennellä ja palataan koskettelukirjojen pariin taas elokuussa. Mutta itse en malttanutkaan kauan olla tauolla. Minut on saanut liikkeelle eräs mielessäni pyörinyt kuva ja teksti facebookissa.  

Nimittäin facebookin Koskettelukirjat-ryhmän sivulle ilmestyi keväällä kuva pienestä sokeana syntyneestä Minttu-tytöstä ja tekstissä äiti kiitteli koskettelukirjojen tekijöitä arvokkaasta työstä. Minttu on vielä niin pieni, ettei ole oikeutettu lainaamaan koskettelukirjoja Celia-kirjastosta. Jo viime joulun alla mietiskelin blogissani miten saataisiin kaikille pienille sokeille lapsille edes yksi oma koskettelukirja. Tämä ajatus on edelleen mielessä ja ehkä teen sen eteen vielä jotain…

Mutta tällä hetkellä minulla on tekeillä tämän tärkeän ajatuksen herättäneelle Mintulle ikioma koskettelukirja. Minttu käy usein uimassa, joten hänelle olisi mieluinen kirja matkasta uimahalliin. Olen ollut yhteydessä Mintun äitiin useaan kertaan ja kysellyt ja kysellyt.. ja aina olen saanut hyviä vastauksia ja jopa valokuvia. Sekä vastaukset että kuvat ovat avanneet ajatuksiani ja auttaneet minua näkemään asioita uudella tavalla.

Olen tehnyt aikaisemmin jo monta erilaista koskettelukirjaa ja useita on suunniteltuna vain tekemistä vaille. Silti tällainen tietylle lapselle tarkoitettu kirja tuntuikin aluksi aika haasteelliselta. Tuli tarve tietää lapsesta monia asioita tarkemmin, että kirja tuntuisi juuri hänen omalta kirjaltaan. Yritän saamani tiedon avulla tavoittaa asiat nyt juuri Mintun kannalta. Toivottavasti onnistun. Olen tulostanut saamani Mintun kuvat. Ne ovat muistuttamassa ja inspiroimassa minua suunnitellessani ja tehdessäni kirjaa MINTUN RETKI UIMAHALLIIN.

Miten Minttu-kirjani etenee? Suurin osa materiaalista alkaa olla kasassa. Olen kiertänyt kirppareita löytääkseni tarpeeksi pienen bodyn, jossa olisi neppareita olkapäällä, puuvillaisen pipon, oikean mallisen uimapuvun. Kangaskaupoista olen etsiskellyt ”vesikangasta”, kultakalakangasta ja turvaistuinkangasta sekä sopivan värisiä sivujen pohjakankaita. Turvaistuinkangasta löysin ensin eräästä verhoiluliikkeestä, josta sain palasen ilmaiseksi. Mutta sitten löysin eräästä kangaskaupasta aivan samannäköistä ohuempaa kangasta joka muistuttaa Mintun turvaistuimen pintaa siitä otetussa valokuvassa. Poreallasta varten sain Mintun äidiltä isokuplaista kuplamuovia. Saapa nähdä saanko sen pysymään ”poreina”.  Porealtaan reunat on vielä avoin kysymys. Saunan lauteita varten minulla on kaksi vaihtoehtoa. Turvaistuinsivulle irrotin turvavyövaljaat kirpparilta muutamalla eurolla ostamastani tosi resuisesta lasten turvaistuimesta. (laitoin istuimen kirpparin roskikseen)