perjantai 15. elokuuta 2014

Nyt Minttu voi katsella kotona äitinsä kanssa ikiomaa uintikirjaan!

Olipa mahtava matka Mintun luokse. Kirjoittelen myöhemmin omia tunnelmiani, mutta halusin laittaa tänne Mintun luona otettuja kuvia. Tällä kertaa kaikki kuvat ovat Mintun äidin ottamia. Sekä tilanteet että kirjojen sivut ja tekstit ovat hänen.
Kiitos Minttu ja Mintun äiti Mirka mukavasta katselu- ja kahvihetkestä!

Mintun uintikirjan teki Vuokko Villen ja JukkaPekan tuella

Kirja alkaa siitä että lauletaan yhdessä Mintulle tuttua laulua:" pikkuiset kultakalat lammessa ui.."

Kun lähdetään kotoa uimaan pitää ensin pukea.

Uimahalliin mennään autolla. Minttu istuu omassa turvaistuimessaan.

Uimahallilla saadaan oma pukukaappi. Nokialla se aukeaa avainkortilla ja Keikyän hallilla avaimella.

Saunassa on puiset lauteet.

Sitten puetaan uikkarit päälle ja mennään uimaan.

Uimisen lomassa käydäänvälillä poreammeessa.

Uinnin jälkeen käydään suihkussa ja kuivataan pyyhkeeseen.( Huomatkaa oikessa yläreunassa oleva pistekirjoitusnimikointi: M-kirjain)

Sitten Minttu pääsee turvaistuimeen odottamaan äidin suihkussa käyntiä. Varmuuden vuoksi istuimeen laitetaan muovitettu frotee ettei se kastu.

Ennen kotiinlähtöä puetaan vielä vaatteet päälle.



 











tiistai 5. elokuuta 2014

Pukkaako kiire päälle!?

Sanon aina kaikille koskettelukirjantekijöille, ettei kirjan tekemisessä ole mitään deadlinea. Kirja on tervetullut käyttöön ensi viikolla tai kahden vuoden päästä. Joka tapauksessa se yksi ainutlaatuinen kirja kiertää ympäri Suomea vähintään kymmenen vuotta. Se on aina valmistuessaan merkityksellinen. 
Itselleni on tullut tapa laittaa määräaikoja tekemisilleni. Se johtuu varmaan siitä, että haluan valmitamani kirjan muiden vapaaehtoisten nähtäväksi tietyssä tilaisuudessa tai tapahtumassa. Toisaalta yhtä kirjaa, joka on jo ollut parivuotta lainattavissa Celiasta, tein yli vuoden. Ja yksi hyvin innostuneena aloittamani koskettelukirja "Ihme ja kumma" on jäänyt kesken ja odottaa uutta innostusta. Yksi sen sivuista on NNKY:n ikkunassa kertomassa sisällä tapahtuvasta koskettelukirjatoiminnasta.
Mutta nyt minulla on kiire! Ensi viikonvaihteessa olen järjestämässä serkkutapaammista Ouluun (toisen Oulussa asuvan serkkuni kanssa). Tulee useita yövieraita ja koko porukkakin tulee sunnuntaina meille syömään. Eli siivousta, siivousta ja ruokien suunnittelua ja laittoa. Meillä majoittuvat kaikki sisarukseni avecina. Ja tarkoitus on saada Mintun kirja valmiiksi ennen kaikkien tuloa. Ja huomenna olisi kiva näyttää sivuja NNKY:llä, jos joku vapaaehtoinen sattuu helteen keskeltä muistamaan tapaamista.
Nyt olen päättänyt, että lähden maanantaina sisareni luokse serkkutapaamisen jälkeen. Ja yllättäen sisareni asuu samalla paikkakunnalla kuin Minttu! Minun on pakko saada kirja valmiiksi siihen mennessä. Olisi tosi hienoa voida olla itse antamassa koskettelukirjaa Mintulle. Saapa nähdä miten asia ja kirja etenevät.
Kun Mintun uimaretki -kirja on ihan valmis laitan tänne kuvat kaikista sivuista.
Ja vielä hommiin, että projekti etenee.. 

lauantai 2. elokuuta 2014

Projekti etenee - helteistä huolimatta

 Mahtava tunne: yhdeksästä sivusta on valmiina seitsemän! Tarkoitukseni on saada kirjan sivut valmiiksi ennen keskiviikko-iltaa. Keskiviikkona aloitamme oululaisten vapaaehtoisten koskettelukirjantekijöitten yhteiset kokoontumiset ja haluan, että Mintun kirja on silloin näyttökunnossa. 
Tätä Mintun kirjaa tehdessä on tullut mieleen monet vapaaehtoiset, jotka ovat jättäneet omat koskettelukirjansa kesken. Jos kirjan tekemisessä on paljon haasteita, saattaa sen valmistaminen muiden tekemisten ja kiireiden keskellä jäädä kesken ja pois mielestäkin. Haasteet saattavat tuntua joskus liian ylivoimaisilta. Toisinaan ne taas lisäävät innostusta ja "taistelutahtoa": kyllähän minä tämän selvitän ja keksin vielä tähän ratkaisun. Minulla on tällä hetkellä tuo taistelutahto ja minulla on mahdollisuus päättää mihin aikaani käytän. Lisäksi minulla on vahvana motivaationa kuvia Mintusta, joka ei pysty katselemaan kuvakirjoja. 
Muistan miten nautimme kuvakirjojen katselemisesta ja lukemisesta omien lasten kanssa 70-luvulla. Vaikka joskus rahat olivat vähissä, lasten kirjoihin löytyi jostain rahaa. Toki silloinkin tein itse kirjoja lapsille sekä kuvia leikkaamalla ja liimaamalla että kankaista ompelemalla. Tällä vuosituhannella olen saanut lukea ja katsella lastenlasten kanssa uudenlaisia kirjoja ja heille olen voinut tehdä ikiomia kirjoja yhteisistä matkoista ja retkistä valokuvin. 
Voi olla, että lastenkirjojen tärkeyden ymmärtäminen on osa syynä myös koskettelukirjaharrastukseeni. Olen työni kautta saanut tutustua erityistukea tarvitsevien lasten ja nuorten maailmaan, jossa kirjat ovat eri syistä saavuttamattomissa. Celia-kirjasto tekee hienoa työtä kaikenlaisten kirjojen saavutettavuuden eteen. Koskettelukirjat ovat ehkä kaikkein vaikeimmin saatavia kirjoja kirjaston valikoimiin. Siksi meitä vapaaehtoisia tekijöitä tartvittaisiin lisää.
Minttu ei vielä pääse Celian asiakkaaksi. Mutta odota vielä vähän aikaa Minttu, sinun oma kirjasi valmistuu ensi viikolla :)