sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Ihme ja kumma mitä sadepäivät saavatkaan aikaan.

Ei niin huonoa ettei jotain hyvääkin... kirjoittelin noin Koskettelukirja-ryhmän sivulle eilen ja jatkoin: Sateisina päivinä olen saanut tehtyä eteen päin yhtä pari vuotta sitten aloittamaani koskettelukirjaa. Kirja on vastikään palkitusta lastenlaulusta Ihme ja kumma. Laulussa on kuusi säkeistöä, joista kustakin olen suunnitellut yhden sivun. Säkeistö, joka alkaa "siilillä on piikit, linnulla on höyhenet.." oli aika haasteellinen. Siilistä olen tehnyt monta erilaista kokeilua.  Onnistuin mielestäni aika hyvin siilin suhteen, kun kokeilin fb-ystäväni vinkkaaman  juuriharjan harjaksia. Voi olla, että teen oravan vielä uusiksi. Mutta laitan tämänhetkisen kuvan tästä säkeistöstä kommentoitavaksi. Sama kuva on myös facebookissa. 


Eläinten koot eivät ole ihan oikeassa suhteessa toisiinsa.

Eilisestä innostuneena aloin tänään tehdä sivua: " Muurahaiset aina rakentaa ja rakentaa, vaan eivätkö he koskaan valmihiksi saa?" ja tältä se näyttää irtopainoksena aseteltuna sivukankaan päälle.



Nyt kuvaa katsoessani mietin: ovatkohan muurahaiset liian suuria? Toisaalta näistä muurahaisista voi sormilla saada muodon esille ja toisaalta taas kekoon nähden ne ovat liian suuria. Keko on tässä kuvassa tehty mattopalasesta, johon on liimasin juuriharjan harjaksia neulasiksi. Kokeilin ensin oikeita kuivattuja neulasia, mutta ne murenivat joten oli keksittävä muuta. Nyt on vähän aikaa seurattava pysyvätkö harjasneulaset paikoillaan. 

Toivon, että lukijat kommentoisivat näitä ratkaisuja ja olisivat niin mukana kehittelemässä koskettelukirjojen mahdollisuuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti