On ollut noin kuukausi hiljaiseloa omien koskettelukirjojeni suhteen. Koskettelukirjat eivät kuitenkaan ole olleet unohduksissa. Kävin Oulun kaupunginkirjastossa keskustelemassa sisällöstä omaan puheenvuorooni Omppu-projektin koulutuspäivänä 17.10. Se on nyt kunnossa.
Muutamia kyselyjä kirjantekijöiltä on tullut ja niihin olen yrittänyt antaa vinkkejä. Omat kirja-ideani ovat olleet hukassa tai ehkä ovat muhimassa jossain. Välillä tuntuu, että minulla on liikaa erilaista materiaalia. Suunnitelmani alkavat hajota, kun levittelen kaikkia hankkimiani ja saamiani ihania esineitä ja kankaita.
Muutamia kyselyjä kirjantekijöiltä on tullut ja niihin olen yrittänyt antaa vinkkejä. Omat kirja-ideani ovat olleet hukassa tai ehkä ovat muhimassa jossain. Välillä tuntuu, että minulla on liikaa erilaista materiaalia. Suunnitelmani alkavat hajota, kun levittelen kaikkia hankkimiani ja saamiani ihania esineitä ja kankaita.
Tänään päätin laittaa materiaalipussit vähäksi aikaa kiinni ja ottaa yhden aikaisemman koskettelukirjasuunnitelmani esiin. Pojillani oli lapsena pahvinen taittuva haitarikirja, jonka nimi on Haluatko olla ystäväni. Kirjassa ei ole tekstiä, vaan jokaisessa taitoksessa näkyy seuraavalla sivulla olevan eläimen häntä. Muistan kun pojat kysyivät aina ääneen (vaikka jo tiesivät mitä tuleman pitää) "Minkähän eläimen häntä tämä on?" ja joka kerta kääntämisen jälkeen yhtä iloisena ja yllättyneenä: "No, sehän oli apina!"
Kirjan jokaisella sivulla on pikkuinen hiiri, joka ilmeisesti kirjan nimen perusteella etsii ystävää. Tosin Eric Carlen 1972 tekemän saksankielisen alkuteoksen nimi on Kleine Maus und grosse Tiere. Suuri käärme on osassa siten, että sen häntä kiemurtelee etukannesta alkaen joka sivun alareunassa ja pää on näkyvissä vasta takakannessa.
Minun pitäisi päättää teenkö kirjasta "näköisversion" vai yritänkö oikoa tekemällä helpompia eläimiä. Alkuperäisessä kirjassa eläimet ovat: virtahepo, leijona, hylje, apina, riikinkukko ja kenguru. Sitten on päätettävä teenkö eläimet kohokuvina vai kolmiulotteisina 'eläinnukkeina'.
Sitten Hiiri. Teenkö hiiren joka sivulle vai teenkö yhden nauhalla kiinnitettävän liikkuvan hiiren? Jos se on nauhassa, mihin nauha kiinnitetään, kun kirja aukeaa pitkäksi? Nauhahan ei voi olla 20cm pitempi turvallisuussyistä. Yksi mahdollisuus olisi laittaa se liukumaan käärmeen selkää pitkin. Voisiko niin pitkää liukunauhaa olla. Alkuperäisen kirjan pituus avattuna on noin 2 metriä. Olisikohan sittenkin helpompi tehdä kuusi erillistä hiirtä?
Tällaisia tässä pähkäilen. Jos jollakin on hyviä vinkkejä otan ilolla vastaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti