Viime viikon maanantaina lähdimme mieheni kanssa junalla Helsinkiin ja palasimme Lopen kautta kotiin tämän viikon tiistaina. Tuohon viikkoon mahtui monta mielenkiintoista päivää ja kohtaamista. Tapasimme sukulaisia: molempien veljien perheet ja kaksi poikaamme, joista toinen oli lentänyt lasten kanssa Oulusta veljensä luokse.
Tämän blogin kannalta tärkein tapahtuma oli kuitenkin torstaina, jolloin kävimme veljeni Sepon kanssa Celiassa. Vierailun tarkoituksena oli kertoa oululaisten vapaaehtoisten koskettelukirjatoiminnan vaiheista sekä esittellä uutta koskettelukirjoja koskevaa kehittämissuunnitelmaa.
 |
Meitä kuuntelemassa oli Celia-kirjastosta kirjastonjohtaja
sekä koskettelukirjojen parissa työskentelevä henkilökunta. Mukana oli myös Silmäterälehden päätoimittaja, joka aikoi tehdä toukokuun numeroon pienen jutun tilaisuudesta. |
Olen pitkään pohtinut vapaaehtoistenkin kanssa erilaisia mahdollisuuksia saada äänitehosteita koskettelukirjoihin. Seppo-veljeni on matkaviestinnän pioneeri ja ammattilainen, joka on harrastuksenaan tehnyt erilaisia älypuhelinsovelluksia. Joten hänen kanssaan keskustellessamme syntyi idea tuoda älypuhelinsovelluksen avulla ääniä koskettelukirjojen lukuhetkiin.
Celiassa esittelymme sai hyvän ja innostuneen vastaanoton. Niinpä illalla rustasimme hakemuksen, jolla haemme pientä apurahaa kehittämishankkeen pilottijaksolle. Nyt sitten jännitämme toukokuun alkuun, jolloin saamme kuulla apurahapäätöksestä.
Eipä sitä arvannut vuonna 2010 mitä kaikkea koskettelukirjakampanjan aloittaminen toisi tullessaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti