Tässä puhelimen kameralla otettu kuva Helsingin kirjamessuilta tilaisuudesta, jossa koskettelukirjakilpailun tulokset julkistettiin. Paikkana oli Kirjakahvila ja tilaisuus oli sovittu alkavaksi klo 17.30. Lavalla neljä tuomaristoon kuuluvaa jäsentä sekä kolme palkittua koskettelukirjaa lavan reunalla.
Jos kaikki olisi mennyt "oikein", tilaisuus olisi ollut erittäin hieno ja juhlallinen, mutta...
Miksi ajaksi oli annettu vain puolituntinen juuri ennen koko kirjallisuusmessujen sulkeutumista? Ja miten on mahdollista, että juuri kun juryn presidentti, ranskalainen Claudette Kreamer piti juhlapuhetta kertoen kilpailujen historiasta ja taustasta ennen voittaja kirjojen julkistamista, alkoi kovaäänisestä kuulua täydellä volyymilla, hitaasti ja selkeästi ainakin kolmella kielellä, ilmoitus messujen päättymisestä.
Minua suomalaisena suorastaan hävetti ja vieläkin hävettää Messukeskuksen puolesta! Täytyyhän järjestäjillä olla tieto menossa olevista tapahtumista.
Mitäpä muuta lavalla olevat saattoivat tehdä kuin naurahtaa ja odottaa... kunnes taas pääsivät jatkamaan.
Ilman tätä välikohtausta tilaisuus oli juhlava ja koskettelukirjojen tekijöitä arvostava tapahtuma. Muutama mukana ollut vieras, jokai ei kovin hyvin tuntenut asiaa entuudestaan, ihmettelikin Typhlo&Tactus kilpailujen laajuutta kansainvälisesti ja myös kirjojen tasoa.
Kahden vuoden kuluttua vastaava tilaisuus on Italiassa. Täytynee ruveta säästämään eurosia, että voisi lähteä katsomaan miten siellä kilpailut näkyvät ;) Ihan oikeastikin olisi kiva tehdä lomamatka Italiaan tuolloin.
Seuraavana tiistaina sain olla Celian lastenkirjastonhoitajan Irmelin kanssa pystyttämässä näyttelyä, jossa olivat mukana kaikki 61 kilpailuun lähetettyä koskettelukirjaa. Oli hieno kokemus nähdä kaikki mukana olevat ja hyvinkin erilaiset koskettelukirjat. Minulle oli yllätys kirjkojen moninaisuudesta. Suomessa tehdään pääasiassa kankaisia koskettelukirjoja. Mutta muualla maailmalla näytetään tekevän enemmän kartonkisivuisia kirjoja. Ainakin tämän vuotisen näyttelyn perusteella voi näin arvioida.
Laitan tähän muutamien minua viehättäneiden koskettelukirjojen kokonaisuudet sekä sitten joitakin yksittäisiä sivuja, joista näkee todella kirjojen moninaisuuden.
 |
| Tämä jääkiekosta kertova kymmensivuinen kirja oli yksi suomalaisista koskettelukirjoista |
Seuraava kirja on Norjasta
 |  |
| Seuraavat kuvat ovat romanialaisesta kirjasta Munan tarina |
Seuraava kirja oli minusta kiva toiminnallisuuden ja yksinkertaisuuden = selkeyden takia. Leppäkerttujen takana ja kirjan sivuilla oli tarrat, joihin tekstin ohjeiden mukaan leppäkerttuja siirreltiin.
Laitan tähän alle vielä yksittäisiä kirjojen sivuja, joiden kautta näkyy koskettelukirjojen monenlaiset mahdollisuudet.
 |
| Tässä kuvassa oli hieno ja hyvin aukeava ovi. |
 |
| Tässä etsittiin erilaista |
 |
| Tässä oli hauskasti piilossa leppäkerttuja, joita etsittiin ja laskettiin |
 |
| Lanka kulki sivulta sivulle eri tavoin luikerrellen. Kuinkahan kestää? |
 |
| Muoto ja sisältö oli perhosia. |
 |
| Näissä kuvissa oli kartonkisivut ja mustat kohdat tuntuvia jollakin tavoin |
 |
| Monenlaista materiaalia joka sivulla. |
 |
| Tämän kirjan sivuilla oli hälytysajoneuvoja ja mukana äänite, jossa kaikkien hälytysäänet kuuluivat. |
 |
| Puinen hienosti tehty kansi. Alapuolella muovisivuinen kohokuva samasta kirjasta |
 |
| Kaksi erilaista kantta. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti