"JOKAISELLA LAPSELLA ON OIKEUS ENSIKIRJAAN!"
Siinä on IKIOMA ensikirja -hankkeen motto. Hankkeen motto mielessä halusin suunnitella kirjastoon tilaisuuden Lapsen oikeuksien päivänä.
Kun olin sähköpostiyhteydessä Oulun kirjaston lasten ja nuorten kirjastopalvelujen palvelupäällikkö Mervi Vaaran kanssa, sain todella innostuneen vastauksen yhteistyöstä. Sovittiin aikataulusta ja kerroin ohjelmasuunnitelmistani.
Ohjelmassa piti olla dia-esitys IKIOMA ensikirja -hankkeesta, jossa on mukana kuvia ensikirjan saaneista lapsista. Lääverin Liisa oli luvannut laulaa ja laulattaa lapsia. Lisäksi olin pyytänyt Pohjois-Pohjanmaan näkövammaisten toimintakeskuksesta lainaksi silmät peittäviä lappuja ja silmalaseja, joiden kautta voi ymmärtää erilaisia näköhäiriöitä esim. kirjaa lukiessa. Mukanani oli sekä isommille tarkoitettuja koskettelukirjoja että IKIOMA ensikirjoja, joita voisi lukea ja katsella joko avoimin silmin tai laput ja lasit silmillä. Tarkoitus oli, että että kokemukistaan lapset voisivat kirjoittaa ja piirtää satusopessa. Sinne toimme avukseni lupautuneen Riitta-Kaisan kanssa papereita ja värikyniä NNKY:ltä.
Aina pitäisi olla varasuunnitelmia! Liisalta meni ääni!! Hän ei pystynyt puhumaan saati sitten laulamaan. APUA! Onneksi aukaisin suuni toimintakeskuksessa käydessäni ja kuulin, että yhdistyksessä on ihminen, joka omissa tilaisuuksissa on laulattanut lapsia. Sieltä se apu sitten löytyikin. Sanna Halonen tuli paikalle pikku poikansa kanssa mukanaan lastenlaulukirja.
Niinpä sitten maanantaina 20.11. klo 18 alkoi tilaisuus ja kuulijoita alkoi kertyä lähelle, kun kerroin kuvin IKIOMA ensikirja -hankkeesta. Yleisö kuunteli kiinnostuneena esitystä ja katseli kuvia IKIOMA ensikirjaa lukevista näkö-monivammaisista lapsista. Lauloimmekin vähäsen, mutta lapsia kiinnostivat kosketeltavat kirjat ja silmille laitettavat erilaiset laput ja lasit.
Riitta-Kaisan laskujen mukaan tapahtumaan osallistui noin kolmekymmentä kirjastolla kävijää. Minä en ollut osannut arvoida aikataulua ja ohjelman sisällön vaatimaa aikaa oikein, mutta voidaan silti sanoa, että ilta oli onnistunut. Siitä suurkiitos Riitta-Kaisalle, joka oli koko ajan touhussa kiinni ja Sannalle, joka niin lyhyellä varoitusajalla lupautui mukaan.
Kiitos kaikille mukana olleille. Otetaan joskus uusiksi pitemmän ajan kanssa :)
Kun olin sähköpostiyhteydessä Oulun kirjaston lasten ja nuorten kirjastopalvelujen palvelupäällikkö Mervi Vaaran kanssa, sain todella innostuneen vastauksen yhteistyöstä. Sovittiin aikataulusta ja kerroin ohjelmasuunnitelmistani.
Ohjelmassa piti olla dia-esitys IKIOMA ensikirja -hankkeesta, jossa on mukana kuvia ensikirjan saaneista lapsista. Lääverin Liisa oli luvannut laulaa ja laulattaa lapsia. Lisäksi olin pyytänyt Pohjois-Pohjanmaan näkövammaisten toimintakeskuksesta lainaksi silmät peittäviä lappuja ja silmalaseja, joiden kautta voi ymmärtää erilaisia näköhäiriöitä esim. kirjaa lukiessa. Mukanani oli sekä isommille tarkoitettuja koskettelukirjoja että IKIOMA ensikirjoja, joita voisi lukea ja katsella joko avoimin silmin tai laput ja lasit silmillä. Tarkoitus oli, että että kokemukistaan lapset voisivat kirjoittaa ja piirtää satusopessa. Sinne toimme avukseni lupautuneen Riitta-Kaisan kanssa papereita ja värikyniä NNKY:ltä.
Aina pitäisi olla varasuunnitelmia! Liisalta meni ääni!! Hän ei pystynyt puhumaan saati sitten laulamaan. APUA! Onneksi aukaisin suuni toimintakeskuksessa käydessäni ja kuulin, että yhdistyksessä on ihminen, joka omissa tilaisuuksissa on laulattanut lapsia. Sieltä se apu sitten löytyikin. Sanna Halonen tuli paikalle pikku poikansa kanssa mukanaan lastenlaulukirja.
Niinpä sitten maanantaina 20.11. klo 18 alkoi tilaisuus ja kuulijoita alkoi kertyä lähelle, kun kerroin kuvin IKIOMA ensikirja -hankkeesta. Yleisö kuunteli kiinnostuneena esitystä ja katseli kuvia IKIOMA ensikirjaa lukevista näkö-monivammaisista lapsista. Lauloimmekin vähäsen, mutta lapsia kiinnostivat kosketeltavat kirjat ja silmille laitettavat erilaiset laput ja lasit.
Riitta-Kaisan laskujen mukaan tapahtumaan osallistui noin kolmekymmentä kirjastolla kävijää. Minä en ollut osannut arvoida aikataulua ja ohjelman sisällön vaatimaa aikaa oikein, mutta voidaan silti sanoa, että ilta oli onnistunut. Siitä suurkiitos Riitta-Kaisalle, joka oli koko ajan touhussa kiinni ja Sannalle, joka niin lyhyellä varoitusajalla lupautui mukaan.
 |
| Riitta-Kaisa opastaa koskettelukirjojen lukemista peitetyin silmin. |
 |
| Tässä Sanna näyttää pojalleen koskettelukirjaa. |
Kiitos kaikille mukana olleille. Otetaan joskus uusiksi pitemmän ajan kanssa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti