Kevään aikana valmistuneet koskettelukirjat näkyvät vielä Oulussa ennen Celiaan lähettämistä

Olen sopinut Oulun kaupunginkirjaston lastenlainausosaston edustajien kanssa koskettelukirjojen ja vapaaehtoistoimintamme esittelystä kirjaston tiloissa kesäkuun alussa. Oli ihanaa huomata, miten innostunutta kirjaston väki oli. Pitkästä aikaa oli vahva kokemus yhdessä suunnittelusta ja tekemisestä. Tuli mieleen muutaman vuoden takaiset suunnittelusessiot Vares-hankkeessa Suvimarian ja muidenkin kanssa. Kiitos tuosta kokemuksesta Mervi, Reija, Elise ja Anne! Taas hyvä asia tulee näkyväksi uudessa ympäristössä!

Alla oleva teksti on pohjana tiedotteelle, joka tulee kirjaston nettisivuille ja info-taululle.

Nyt saa koskea!

Oletko koskaan lukenut tarinaa sormin?

Koskettelukirjat ovat tunnusteltavia kuvia sisältäviä kuvakirjoja, joita on perinteisesti tehty näkövammaisille ja monivammaisille lapsille. Koskettelukirjoista nauttivat kuitenkin kaikki lapset. Lapsi oivaltaa ja oppii uusia asioita, kun kirjan tarinoita voi sekä katsella, kuunnella että kosketella.

Vapaaehtoinen ohjaaja Vuokko Keränen kertoo koskettelukirjojen tekemisestä ja esittelee vapaaehtoisten tekemiä koskettelukirjoja pääkirjaston aikuisten osastolla maanantaina 2.6. klo 15 – 19. Jos koskettelukirjojen tekeminen kiinnostaa, kysy samalla Vuokolta, miten pääset mukaan.

Tervetuloa!

Lisätietoja:
Reija Loukusa-Ahonen, reija.loukusa-ahonen@ouka.fi, p. 044 703 7331/kirjaston tietopalvelu
Vuokko Keränen, p. 0400 726 178

Kirjastotapahtuman jälkeen koskettelukirjat ovat vielä saman viikon keskiviikkona nähtävillä vapaaehtoisille järjestettävässä "kiitosjuhlassa"  NNKY:llä. Kiitosjuhla on lainausmerkeissä sen takia, että täytekakkukahvit piirakoineen on mielestäni vain symbolinen kiitos. Yhdenkin koskettelukirjan tekemisessä mukana ollut on tehnyt ison hyvän teon! Yksikin lisäkirja mahdollistaa Celiassa koskettelukirjojen nopeamman kierron. Lainauksia tehdään noin 4000 vuodessa ja koskettelukirjoja on tällä hetkellä noin 850.

Kiitosjuhlan järjestämme myös saamamme lahjoitukseninnostamana. Tilaisuuteen tulee Kalevan toimittaja ja julkistamme tuon toimintaamme arvostavan lahjoituksen saannin.

Jos sinä lukija olet lähistöllä, tule käymään kahvilla ke klo 17-19 välillä ja iloitsemaan kanssani vapaaehtoisille annetusta lahjoituksesta.

Lahjoitus koskettelukirjojen vapaaehtoisille tekijöille

Sain viime viikolla vastaan ottaa  Odd Fellow – järjestön Lastenrahastosäätiön myöntämän 2000€:n avustuksen koskettelukirjatoimintaan.Anomuksen oli tehnyt järjestöön kuuluva oululainen naisosasto. Minut oli kutsuttu heidän kokoukseensa ottamaan lahjakirja vastaan. Samassa tilaisuudessa saatoin esitellä valmiita koskettelukirjoja ja kertoa niiden merkityksestä "erityisille" lapsille. Kerroin myös Celia-kirjastosta sekä koskettelukirjojen valmistamisesta  mukana olleille n. kahdellekymmenelle jäsenelle.

Nyt on mahdollisuus ostaa materiaalia koskettelukirjoja varten sekä kiittää eritavoin jo mukana aikaisemmin olleita sekä uusia mukaan tulevia vapaaehtoisia koskettelukirjantekijöitä.
Kiitos teille  Old Fellow:n oululaisen naisyhdistyksen naiset siitä, että arvostitte tärkeää työskentelyämme näin - KIITOS!

Koskettelukirjat näkyviksi ja uusia tekijöitä mukaan

Kevään aikana olen saanut paljon uusia koskettelukirjoja lahjoitettavaksi Celiaan. En kuitenkaan halua lähettää niitä heti eteenpäin. Haluan esitellä valmistuneita koskettelukirjoja ja kertoa niiden valmistamiseen liittyvästä vapaaehtoistoiminnasta "suurelle yleisölle". Olen huomannut, että  koskettelukirjat ovat aika tuntematon lastenkirjallisuuden muoto. Yhtä tuntematonta on myös vapaaehtoistoiminta niiden parissa.Täällä blogissa olen aiheesta kirjoitellut, samoin facebookin Koskettelukirjaryhmässsä. Mutta näitä sivuja lukevat vain jo jotain asiasta tietävät.
Joitakin uudenlaisiakin ulosmenoja on jo yritetty, esim. oululaisissa kahviloissa on istuskeltu ja tehty kirjoja ja kerrottu asiasta kahvilassa kävijöille. Edelleen käyn erilaisissa ryhmissä, joihin minua osataan kutsua: vasta kävin IhaNaisten naisten ryhmässä  sekä Pohjola-opiston koulunkäynninohjaajiksi opiskelevien ryhmässä.

Yllä olevissa kuvissa on Samat-projektin IhaNaiset ryhmä tutustumassa koskettelukirjoihin Kumppanuuskeskuksessa

Nyt olen sopinut käynnistä Raahessa. Siellä kaupungin nuorisotoimi järjestää pääsiäisen jälkeen nuorisokahvila Cupissa Kirjan ja Ruusun päivän tapahtuman , jonne tuttu nuoriso-ohjaaja pyysi minua mukaan. Olen siellä tiistaina 22.4. klo 14 alkaen muutaman tunnin. Tervetuloa Raahelaiset!

Suunnitteilla on myös Oulun kaupungin kirjastoon toukokuussa jonkinlainen parin päivän näyttely-esittely. Sain kirjastosta hyvin myönteisen vastauksen ehdottaessani tällaista. Tästä enemmän, kun aikataulu ja tila ratkeavat.

Ennen kuin jään kesätauolle vapaaehtoisten koskettelukirjaryhmän kanssa, ajattelin kutsua kaikki tähän mennessä koskettelukirjojen tekemisessä mukana olleet Kiitos-kahville. Ne tarjotaan kesäkuun ensimmäisenä keskiviikkona. Yritän saada tapaamiseen houkuttelevaa ohjelmaa... Mitähän se voisi olla? Otan mielelläni vastaan ehdotuksia. Joitakin ajatuksia itsellänikin on, mutta olisi kiva jos joku mukaan aikova tekisi omia ehdotuksiaan.

Koskettelukirjoja syntyy joskus yllätyksenäkin!

Ilahduin niin noista yliopiston tekstiilityön sivuaineopiskelijoiden tekemistä koskettelukirjoista, että oli kasattava ne keittiön pöydälle ja kuvattava ne blogini otsikkokuvaksi! Luovuus ja käsityötaito ovat todella päässeet vauhtiin, kun heidän opettajansa Sarkkisen Marjut on antanut tehtäväksi koskettelukirjaprojektin. Tänä vuonna syntyi kymmenen koskettelukirjaa! Alla olevassa kuvassa muutama opiskelijoista esittelee tekemiään koskettelukirjoja ja luovuttaa ne minulle eteenpäin vietäväksi.

Haastoin joitakin vuosia sitten useampia ryhmiä, järjestöjä, yhdistyksiä ja oppilaitoksia mukaan kampanjaan, jonka tavoitteena oli, ja on edelleenkin, valmistaa koskettelukirjoja lahjoitettavaksi Celia-kirjastolle. Sieltä niitä voivat lainata ympäri Suomea asuvat perheet, joiden lapset eivät pysty lukemaan tavallisista kirjastoista lainattavia kirjoja. Nämä lapset ovat näkövammaisia tai monivammaisia ja tarvitsevat tunnusteltavia kuvia sisältäviä kuvakirjoja. Niitä voi lainata Celiasta. Celia-kirjasto tarvitsisi koko ajan lisää koskettelukirjoja, sillä lainauksia tehdään vuosittain 4000 ja koskettelukirjoja on tällä hetkellä vain n. 850.

Marjutin opiskelijat yliopistolla ovat jo kolmena aikaisempana vuotena valmistaneet yhteensä kymmenen koskettelukirjaa ja tänä vuonna tuo määrä tuplaantui! Kiitos Marjut ja kiitos innokkaat opiskelijat!

Oululaiset vapaaehtoiset tekevät koskettelukirjoja jo viidettä vuotta. Mukana on ollut lähes sata tekijää ja kirjoja on lähetetty Celiaan jo 50. Teon alla on minun tietojeni mukaan parisenkymmentä koskettelukirjaa ja valmiina nuo kuvassa olevat kymmenen. Marjutin kertoman mukaan Oulun yliopistolla jatkuu koskettelukirjojen tekeminen tulevina vuosinakin. Toivon, että muutkin oppilaitokset innostaisivat opiskelijoitaan tällaiseen toimintaan.

Tällaiset kymmenen kirjan yllätykset innostavat minua jatkamaan koskettelukirjakampanjaa ja haastamaan ja innostamaan mukaan uusia vapaaehtoisia entisten lisäksi. Valmiiden kirjojen näkeminen antaa uusia ideoita ja innostusta omien kirjojen tekemiseen. Niiden näkeminen kertoo myös, että meitä tekijöitä on monta - en ole yksin ahertamassa. Suunnittelen syksyksi kurssia, jossa  valmistettaisiin ryhmissä koskettelukirja. Siitä voisi saada innostuksen tehdä toinen kirja kaverin kanssa tai vaikkapa ihan yksinkin.

Odottelen innostuneena seuraavaa tapaamista keskiviikkona 2.4. klo 17 Oulun NNKY:llä (Isokatu 15) koskettelukirjaryhmäläisten kanssa, jolloin voin näyttää heille kymmenen valmistunutta koskettelukirjaa! 

Koskettelukirjojen tekemistä arvostetaan

Haimme lokakuussa Irmelin kanssa apurahaa Suomen Kulttuurirahastosta koskettelukirjojen valmistusta käsittelevän kirjan tekemiseen. Apurahan saajat tälle vuodelle julkistettiin torstai-iltana 27.2. ja meille oli myönnetty hakemamme suuruinen apuraha Aino Hausmannin rahastosta. 

Tuntuu todella hienolta, että Suomen kulttuurirahastossa nähdään tärkeäksi eli arvostetaan koskettelukirjojen tekemistä näin. Päätös tietää sitä, että tuleva vuosi on työn täyteinen. On kasattava ja kerättävä materiaalia kirjaa varten, mutta suurempi työ on varmaan aineiston rajaamisessa.

Irmeli kertomassa satua koskettelutaulujen avulla Celiassa.

Irmeli on Celia-kirjaston lastenkirjastonhoitaja ja on aikanaan innostanut minua ja herättänyt uudelleen eloon mielessäni aina olleen kiinnostuksen aistien käyttämiseen lapsen kehityksen tukemisessa.

Opiskellessani lastentarhanopettajaksi innostuin Montessori-pedagogiikan aistiharjoituksista. Tein erilaisia pelejä ja välineitä aistileikkeihin omien lasten ollessa pieniä. Näihin harjoituksiin olen innostanut myös opiskelijoitani, jotka ovat valmistautuneet kasvattamaan ja/tai tukemaan erilaisia lapsia, nuoria, vammaisia ja vanhuksia kodeissa, kouluissa ja laitoksissa. VARES- hankkeen (vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen resurssikeskus-hanke) kouluttajana mietin uusia toimintamuotoja vapaaehtoisille.

  Ja sitten löysin Irmelin ja koskettelukirjojen tarpeen !!! 

Vierailulla Celia-kirjaston lastenosastolla v.2012

Nyt siis olemme uuden haasteen edessä. Haluamme julkaista kirjan, joka auttaa ketä tahansa pääsemään mukaan tähän aistien ihmeelliseen maailmaan koskettelukirjojen kautta. Toivoisin, että saisimme mahdollisimman laajasti toiveita ja ehdotuksia kirjan sisällön suhteen. Jos tämän blogin lukijalle tulee mieleen jokin kysymys tai tärkeä tieto koskettelukirjojen tekemistä ajatellen, otan ilolla vastaan.

Hyvää ystävänpäivää koskettelukirjojen ystäville

Millainen olisi koskettelukirja ystävänpäivästä? Voisiko se olla tehty sydämen muotoisista sivuista, joilla jokaisella olisi yksi ystävyyteen liittyvä kuva? Tuota kysymystä kirjoittaessani tuli mieleen idea: kirjassa olisi kuusi sivua ja jokaisella sivulla olisi yksi asia/kuva ja kuvien alkukirjaimista koostuisi sana "ystävä" . Mitä sivut voisivat kuvata? 1. Yö, Ylähuuli, Ympyrä   2. Sukka, Silta, Siipi, Saha, Sammakko   3.Taulu, Tasku, Tonttu, Tunneli,Tuoli  4. Äiti, Äyri  5. Vaaka, Vaahteranlehti, Verho   6. Ämpäri, Ääni

Tuollainen kirja voisi olla pienelle lapselle ihan ensikirja, jossa vain tutustuttaisiin erilaisiin asioihin tunnustelemalla ja nimeämällä kuvia. Isommat lapset voisivat löytää alkukirjaimien takaa sanan ja keskustella ystävyydestä.

 

Uusi vuosi tuo uudet haasteet

Olen edellisen kirjoittelun jälkeen mietiskellyt koskettelukirjojen uusia mahdollisuuksia. Tällaiseen mietiskelyyn on omat syynsä. Kerron niistä tarkemmin kunhan kuukausi vaihtuu ja mahdollisuudet uusiin haasteisiin varmistuvat.

Tähän asti olen opetellut itse ja ohjannut vapaaehtoisia koskettelukirjojen tekemiseen näkö- ja monivammaisille lapsille hyväntekemisen periaatteella. Ja se tulee olemaan jatkossakin tärkein näkökulma. Olen huomannut omien lastenlasten kohdalla, miten mieluisia ja innostavia nämä vapaaehtoisten tekemät koskettelukirjat ovat. Lapset ovat voineet katsella, kosketella ja nauttia niistä ennen kuin olen lähettänyt ne eteenpäin Näkövammaisten kirjasto Celiaan. 

Voisiko joku innostua tekemään koskettelukirjoja hyväntekeväisyyteenkin, kun ensin tekisi sellaisen vaikkapa omalle lapselleen tai kummilapselle tai lapsenlapselle? Näkevälle lapselle kuvien vaatimimukset eivät ole niin haastavia kuin näkövammaiselle tehdessä. Muistan itsekin tehneeni aikanaan omille lapsille ns. pehmokirjoja.  Tästä aukeaa yksi polku ajatusten kulkea.

Avoimen päiväkodin näkevät lapset ihastuivat koskettelukirjoihin.

Toinen ajatuksen juoksu on vienyt minut vanhusten maailmaan. Oman äitini kuolemasta on kulunut jo kohta kahdeksan vuotta. Kuitenkin muistot viimeisistä kahdesta vuodesta ovat vielä vahvasti mielessä. Ne kaksi vuotta äitini asui hoivakodissa. Halvaannuttuaan ja dementian edetessä en pystynyt enää huolehtimaan hänestä työni ohessa. Silloin näin ja koin, miten tärkeää erilaiset virikkeet olisivat kaikille hoivakodissa asuville. Asukkailla heikkenevät näkö, kuulo ja dementoituvilla myös sosiaaliset ja kognitiiviset kyvyt. Kosketusaisti on kaikilla tallella!

Ruusu äidin omissa käsissä toi aikaisemmat äitienpäivämuistot esiin.

Miten tärkeää onkaan voida itse kosketella erilaisissa tilanteissa ja tulla myös itse lämpimästi kosketetuksi. Samalla tavalla kuin tuoksut ja maut tuovat mieleen muistoja; vaikkapa pullan tai kukkien tuoksut, samalla tavalla jonkin esineen tai kankaan koskettaminen voi tuoda mieleen muistoja kaukaa lapsuudesta asti.

On tärkeää tulla lämpimästi kosketetuksi

Millainen koskettelukirja nostaisi hyviä muistoja vanhuksen mieleen? Tällaisin ajatuksin jään odottamaan millaisia haasteita uusi vuosi tuo.